Toimenpiteet joihin pitäisi ryhtyä viipymättä:

1. Perhevapaauudistus pitää tehdä tulevalla vaalikaudella. Uudistusta tehtäessä pitää päämääränä olla valinnanvapauden säilyttäminen perheillä. Meillä ei ole olemassa yhtä perhetyyppiä, jonka mukaan voitaisiin yläviistosta katsoen määritellä sopiva tapa mm. jakaa perhevapaat. Yhtenä merkittävänä osatekijänä tulevassa uudistuksessa tulee olla kustannuksien jakaminen nykyistä tasapuolisemmin. Kustannus tulisi periä, joko sosiaaliturvamaksun yhteydessä tai vaihtoehtoisesti pohjautua verorahoitukseen. Nykytilanteessa vanhemmuuden kustannukset on sysätty merkittävältä osin työnantajan maksettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taakka kohdistuu merkittävältä osin pienten ja syntymättömien lasten vanhemmille - erityisesti naisille. Taakka pitää kantaa julkisesti omilla kasvoillaan. Voimassa oleva käytäntö on johtanut naisten diskriminaatioon työmarkkinoilla. Heille on usein tarjolla vain määräaikaisia sopimuksia. Jatkossa vanhemmuuden kustannus työnantajalle tulisi olla kustannusneutraali.

2. Suomessa on olemassa kotipalvelujärjestelmä, jonka olemassaolosta harva tietää. Sen lisäksi, että palvelusta ei tiedetä, on sen pyytäminen korkean kynnyksen takana. Lain mukaan "Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista." Tuo määritelmä kuulostaa siltä, että ihmisen täytyy olla melko äärimmäisessä tilanteessa hakeakseen apua. Tilannetta ei helpota se, että kotipalvelua saa vain sosiaaliviranomaisten kautta. Lakia täytyy muuttaa siten, että avun tarvitsija voi sitä pyytää esimerkiksi neuvolan kautta. Lisäksi neuvolassa palvelua voitaisiin tarjota ennakoivasti. Kotipalvelu olisi mahdollistamassa selviytymistä pahimpien kapeikkojen ohi. Tällä panostuksella vältettäisiin esimerkiksi huomattavasti kalliimmaksi muodostuvia uupumistilanteita.  

3. Lapsilisiin pitää tehdä tasokorotus. Lapsilisien taso on edelleen alhaisempi, kuin mitä se oli 90-luvun lamaa edeltäneenä aikana. Perheiden kustannukset eivät samalla aikavälillä ole kuitenkaan laskeneet, vaan päinvastoin kasvaneet. 

4. Kouluille tulee ottaa käyttöön harrastusiltapäivä. Harrastusiltapäivä ohjaa lapsia pois ruutujen äärestä. Sen kautta nykyistä useampi lapsi pääsisi mukaan mm. liikuntaharrastuksiin. Tutkimusten mukaan lapsuuden liikunnallisuus jatkuu usein läpi elämän. Tämä panostus tulisi takaisin mm. terveydenhuoltokustannuksissa. Lisäksi uudistus tarjoaisi perheille mahdollisuuden käyttää ilta-aikaa nykyistä enemmän perheiden yhteiseen aikaan, harrastuskuskauksien sijasta. 

5. Varhaiskasvatusta tulee edelleen kehittää. Kehitystyössä täytyy kuitenkin pitää perheiden näkökulma mukana. Kaikkia lapsia ja kaikkia perheitä ei voida laittaa samaan muottiin. Varhaiskasvatukseen tarvitaan joustavuutta perhetilanteiden mukaan. Osana varhaiskasvatuksen uudistusta tulisi nollaluokkatoiminnan käynnistämistä tukea. Nollaluokkatoimintaa on aloitettu useammassa kunnassa ja tulokset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöstä ovat olleet rohkaisevia.

Blogit aiheesta: