Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksesta käytiin pitkään keskustelua eipäsjuupas hengessä. Osan mielestä mitään muutosta ei ollut tulossakaan, osa taas näki sen olevan jo täysillä käynnissä. Nykyisin harva enää kyseenalaistaa muutosta tosiasiana, kun se näkyy meidän arjessamme lähes päivittäin. Muutoksen osalta kukaan ei ole pystynyt täysin ennakoimaan sitä, mitä me nyt havainnoimme ympärillämme. Ilmasto ei olekaan lämmennyt täällä pohjoisessa niin paljon kuin odotimme, mutta se on muuttunut sitäkin enemmän. Viime vuosien aikana esimerkiksi voimakkaiden tuulien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Muutenkin säiden ääri-ilmiöistä luetaan eri puolilta maailmaa säännöllisesti. Mahdollisuuksista ja keinoista, joilla muutokseen voidaan vaikuttaa ei olla samalla tavalla yksimielisiä. Hieman karrikoiden voisi sanoa, että osan mielestä lähes kaikki, mikä viittaa elämään, pitäisi lopettaa. Puhutaan vaikkapa syntyvyydestä isona ongelmana ilmaston kannalta. Samalla meillä on länsimaissa pienemmät ikäluokat, kuin koskaan ennen. Osa pitää ihanteellisena ratkaisuna vaikkapa siirtymistä kasvisruokavalioon, toinen näkee sen uhkana olemassaololleen. Kuitenkin meidän pitäisi tehdä aktiivisesti päätöksiä, joilla a) pyritään hillitsemään muutosta ja pysäyttämään kehitys, b) joilla myös varaudutaan niihin muutoksiin, joita arkeemme käynnissä olevasta prosessista tulee.
Toimenpiteet joihin pitäisi ryhtyä viipymättä:
1. Työtä fossiilisisista energianlähteistä luopumiseksi pitää jatkaa. Tulevaisuudessa kaikki energiantuotanto pitää olla hiilineutraalia. Kuluvalla hallituskaudella otettu linja on oikea ja sitä tulee jatkaa, esimerkiksi kivihiilen käyttö energiantuotannossa täytyy saada loppumaan tavoitteen mukaisesti viimeistään 2030.
2. Energiantuotannon muuttamista nykyistä monimuotoisemmaksi ja hajautetuksi pitää mahdollistaa ja tukea. Esimerkiksi nykyistä laajempaan biokaasutuotantoon olisi potentiaalia. Myös aurinkosähkön tuottaminen ja mahdollisen ylijäämän myyminen energiayhtiöille pitäisi olla mahdollista myös taloudellisesti järkevällä hinnalla. Tällä hetkellä energiayhtiöt tarjoavat hintaa, jolla he eivät itsekään voi yhtään kilowattia tuottaa.
3. Suomen metsien hoidon pitää jatkua aktiivisena. Hyvin hoidettu metsä kasvaa ja varastoi hiilidioksidia kun taas hoitamaton metsä vapauttaa sitä. Aktiivisella hoidolla voimme nostaa hiilinielun tasoa nykyisestä. Vuonna 1990 meillä oli metsissä puuta noin 1,9 miljardia kuutiota, vuonna 2018 noin 2,5 miljardia kuutiota. Samalla aikavälillä on kaadettu ja jalostettu puuta yhteensä noin 1,9 miljardin kuution edestä. Myös peltomaata voidaan käytää nykyistä tehokkaammin hiilinieluna.
4. Ilmastonmuutokseen pitää varautua. Varautumista täytyy tehdä osittain ääri-ilmiöiden lisääntymisen vuoksi, mutta myös osittain sen vuoksi, että meillä saattaa olla edessämme myös nykyistä kylmempiä ajanjaksoja. Varautumista täytyy tehdä esimerkiksi yhteisen infran osalta. Nykyinen inframme rakentuu pitkälti neljän kohtuullisen selkeän ja vakaan vuodenajan ehdoilla. Sähköverkossa muutosta on jo jonkinverran tehty, kaapeleita on muutettu maakaapeleiksi. Muilta osin muutokset ovat kokonaan tekemättä. Tulevalla vaalikaudella täytyy laatia varautumissuunnitelma muutoksen toteuttamiseksi.
5. Julkista liikennettä pitää kehittää. Puheet ruuhkamaksuista ja muista autolla töissä käymistä vaikeuttavista toimenpiteistä eivät ole todellinen ratkaisu ongelmaan. Esteenä julkisen liikenteen pariin siirtymisessä on suurelta osin julkisen liikenteen hankalat yhteydet. Ruuhkamaksu johtaa ainostaan nykyistä suurempaan tulonhankkimiskustannukseen.
6. Etätyön mahdollisuuksia pitää parantaa. Yksi etäpäivä viikossa vähentää viidenneksen työmatkaliikenteen päästöistä. Esteinä etätyön laajentamiselle ovat osittain asenteet, jotka jarruttavat sen tekemistä ja osittain puutteelliset tietoliikenneyhteydet. Asenteita voisi parantaa mm. työnantajalle osoitettava vähennysoikeus etätyöpäivistä (vastaava kuin koulutusvähennys) ja työntekijälle osoitettava työhuonevähennys. Tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen täytyy olla valmius käyttää myös julkisia varoja.
Lisää tästä teemasta voi lukea blogeistani:
https://tanelikalliokoski.blogspot.com/2019/01/ilmastonmuutos-muuttuuko-ilmasto.html
Blogit aiheesta:
Yhteys Taneliin
taneli.kalliokoski(at)gmail.com
tanelikalliokoski.blogspot.com